Edellisenä yönä tuli nukuttua todella huonosti. Kettu hiippaili koko illan pihapiirissämme eikä Kisua näkynyt missään. Kisu tulee normaalisti viimeistään yhdeltätoista sisälle nukkumaan. Kahdeltatoista, kun kävin itse nukkumaan ei vieläkään kissaa ollut näkynyt. Kahden aikaa kävin taas huhuilemassa ulko-ovella, mutta mitään vastausta ei kuulunut, oli hiiren hiljaista. Uni tuli, mutta neljältä pomppasin täydestä unesta hereille ja tällä kertaan hyvin vahva tunne kissan läsnäolosta. Ai, etttä miten ihanan helpottunut tunne, kun avasin ulko-oven ja kuului tuttu naukaisu ja hyvä kuntoinen karvapallero pyrähti oven rakosesta sisälle. Kissapolo oli varmaankin ollut ketulta piilosilla.
Tämän päivän Kisu vain nukkui uupuneena sisällä, eikä suostunut menemään pihalle; okei satoi vettä. Talliin sen kannoin hetkeksi tuulettumaan ja se käväisi pikaisesti lantalasta nappaamassa västäräkin saaliiksi ja toi sen ylpeänä Tippa-hevosen karsinaan näytille, mutta muuten tosiaan päivä mennyt sen osilta nukkuen.
Tänään taas se iso haukkakin kierteli pellolla, eli näitä vaaran paikkoja Kisulle tuntuu löytyvän. Peurasta ei taida onneksi olevan vaaraa, kun sellainenkin tuossa pellolla tänään pomppi. :)
 |
| Tämän rohkean ketun kuvasin keväällä 2009 |
 |
| Näin kauniisti aurinko näyttäytyi neljältä yöllä, kun Kisu tuli kotiin. |
 |
| Traktorista otettu kuva oman pellon ketusta, muutama viikko sitten. |
