Viikon kuulumisia

Reilu puolitoista vuotta pitänyt sisällään vain muutaman lomaviikon ja tällä väliin työpaikka vaihtui, muutettiin maalle ja hepat muutti meille, eli aika isoja elämän muutoksia. Kotona olisi niin paljon mukavaa tekemistä mitä haluaisin tehdä, mutta arki-illat ja viikonloput ova liian lyhyitä (vuosi ei ole riittänyt kotiutumiseen; en ole saanut paikkoja oman näköiseksi ja tavaroita kunnolla paikoilleen). Teen työtä, josta olen haaveilut, mutta ikävä kyllä, se ei vaan nyt tällä hetkellä tunnu antavan irti sitä mitä toivoisin ja motivoisi. Lomattomuus kyllä siis jo tuntuu! Onneksi kevättä kohti mennään ja illat ovat jo mukavan pitkään valoisia. Kesälomatoiveitakin pääsin jo vähän esittelemää, mutta aika varmana joudun niistäkin hieman joustamaan. Oli kuitenkin ihana tietokoneen näytöltä ihastella, että 28 lomapäivää on minulle vihdoin kertynyt. :) Viikon 34 aion lomaviikkona pitää vaikka väkisin, sillä silloin kutsuu tallinna ja Robbie Williamsin konsertti.


Maanantai-illan pyhitin rentoutumiseen. Ajelimme työkaverin kanssa töitten jälkeen Heinolan Kumpeli Spa:han. Vietimme ensimmäisen tunnin kuntosalilla. Tämän jälkeen nautimme kylpylän ihanista saunoista ja porealtaista. Ihmisiä oli hämmästyttävän vähän! Ihan saimme kaksistaan saunoa ja molemmat köllötellä omissa porealtaissa. Hinta sisälsi myös oloilun suolahuoneessa ja loikoilun lämmitetyillä relax-tuolella. Useampi tunti vierähti ihan kepeästi. Suosittelen! Hyvin siisti ja tyylikäs Spa. Illallistimme Kumpelin omassa ravintolassa. Söin annoksen savulohta omasta uunista, tartar-kastiketta ja kermaperunoita. Ruoka oli hyvää, mutta miinuksena annoksen pieni koko; tupla-annos olisi mennyt ja hintakin oli kova 21€. Ruokapaikaksi suosittelisin kyllä jotakin muuta paikallista ravintolaa.

Torstaina MTK jäjesti kokouksen Jokimaan raviradalla. Ilta piti sisällään mielenkiintoisen kerronnan Jokimaasta ja lisäksi Esa Holopaisen vaimo Taru Holopainen kertoi heidän heppatouhuistaan. MTK:n tarjoama buffet pöytä oli myös oikein hyvä (arvoltaan 17€ ja piti sisällään miltein samat raaka-aineet, kuin maanantain ateriani ja vielä muitakin lisukkeita; tästä kyllä vatsani täyttyi).

Tipan kanssa tämän viikon ratsastelut on sujunut oikein mukavasti! Ihan pitkin ohjin kenttää ollaan kierrelty ja tehty ravi-käynti siirtymisiä. Tänään tammaa irtohypyttelin ja siitähän se pitää kovasti. Tavoitteenamme olisikin tamma viedä toukokuussa Harjun 3v laatuarvostelukarsintaan, jossa heppa irtohypyttäen arvostellaan. Ihan lähdettäisiin kokemusta kartuttamaan, ei niinkään finaalipaikka silmissä-kiiluen. :) Tänään rima nousi ensimmäistä kertaa 80cm ja omiin silmiin hyppy näytti erittäin kivalta ja helpolta.

Myy on päässyt tällä viikolla helpommalla. Tiet ovat olleet niin liukkaat, että kärryjen kanssa ajelemaan emme ole uskaltaneet lähteä. Keskiviikkona kummipoika kävi ratsastelemassa ja se meni hirmuisen hienosti, vaikka poika karkkipatukalla lahjoen tallille tulikin. Muuten liikutukset olen suorittanut taluttaen lenkkeillen. Tänäänkin käytiin vähän tutkailemassa uusia polkuja ja lenkki venähti pitkälle päälle toista tuntia. Poni on kyllä aivan loistava lenkkikaveri!

Kisu pääsi tänään, oikeastaan ensimmäistä kertaa meillä ollessaan ihan kunnolla ulkoilemaan vapaana. Tyttö oli kovin tyytyväinen, mutta varovainen ja pysytteli oven tuntumassa ja kiipeili läheisiin omppupuihin. Tuli kyllä haikea tunne; kisumisumussukka ihan luonnonarmoilla! Aikansa temmellettyä tuli kyllä sisällekkin ihan mielissään; toivottavasti näin käy jatkossakin. :)

"Hupsista, ote vähän lipesi!"

Ps. Kirjoittaminen venähti niin, että vuorokausi ennähti vaihtumaan. Nämä rustailut ovat siis lauantailta! ;)

Arvonta suoritettu

Pahoittelen, että blogi-arvonnan arvonta hieman viivästyi, mutta parempi myöhään, kun ei ollenkaan. :) Onnettaren tehtävän sai Kisu-kissamme ja arvontakulhona toimi sipulikulhoni. Arvontaliput käärin kissaa houkuttaviin konvehtien käärepapereihin.

Kisun kääreestä paljastui nimi: mehtäemäntä / Onneksi olkoon!

Astia-haaste

Bikken pilttuu blogista löysin astia-haasteen, jonka saa kuka tahansa napata. Päätin haasteeseen tarttua ja esitellä meidän kippoja ja kuppejamme.

Valkoinen arkiastiasto Hobby hall:ista. Savonia aterimet ja lasit Ikeasta.

Valkoiseen astiastoon saa mukavasti ilmettä erilaisilla serveteillä.

Suosikki kahvimukini Tarjoustalosta

Arabian Bysantti mukit ovat vain omassa arkikäytössä kahvimukeina

Tällä astiastolla on tunnearvoa. Näiltä mummini kahvit tarjoili.

Myös tämä kaunis setti on mummiltani.

Pentik vanilja kahviastiasto kuudelle. Tätä sarjaa haluaisin kerätä lisää.

Tarjoilulautasia joista pidän.

Tätä vanhaa Arabian tarjoilulautasta en kovin usein raaski käyttää,
mutta pidän siitä valtavasti. 

Vesilaseja, snapsilaseja, olutlaseja, konjakkilaseja, kuohuviinilaseja...

Vaniljainen persikkarahka-hyytelökakku

Pohja:

n. 200g digestive-keksejä

n. 75g pullomargariinia

Täyte:

1 prk flora vaniljakastiketta

3 prk rainbow vaniljarahkaa (yhdessä purkissa 150g)

1 levyllinen pandan valkosuklaata

1 tlk persikkaviipaleita (säästä tölkin mehu)

n. 0.5dl persikkatölkin lientä

4 liivatelehteä

Päällinen:

2 prk persikka pilttiä

2 liivatelehteä

n. 0.5dl persikkatölkin lientä

Laita täytteen liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Hienonna keksit ja sekoita joukkoon margariini. Painele keksiseos irtopohjavuoan pohjalle. 

Vatkaa vaniljakastike kuohkeaksi vaahdoksi ja vatkaa sen jälkeen myös rahkat sekaan.

Ota persikoiden mehu talteen ja paloittele persikat pieniksi kuutioiksi.

Sulata valkosuklaa ja sekoita hyvin vaniljarahkavaahtoon ja sekoita vielä persikatkin joukkoon.

Kiehauta n. 0,5dl persikkamehua ja lisää joukkoon liivatteet. Anna hetki jäähtyä.

Lisää liivateseos huolellisesti sekoittaen vaahtoseokseen. 

Kaada täyte keksiseoksen päälle ja anna hyytyä jääkaapiissa muutaman tunnin.

Laita päällisen liivatteet likoamaan kylmään veteen n. 10min. Kiehauta n. 0,5dl persikkamehua ja lisää liivatteet. Anna hetki jäähtyä ja lisää liivateseos pilttien joukkoon. Levitä pilttiseos hyytyneen kakun päälle. Anna kakun hyytyä seuraavaan päivään. 

Kakun reunan olen koristellut mantelirouheella. Kukat tein sokerimassasta ja suklaalehtien suklaan sulatin lehden mallisiin muotteihin (olen säästänyt kaupan valmiiden suklaalehtien pakkausmuotit).

Gluteenittomillekkin on digestive-keksejä, joten niillä saisi tästäkin gluteenittoman kakun.  

Tällainen kakku syntyi appiukon syntymäpäiville ja maultaa oli mukavan raikkaan makea; itse ainakin pidin kovasti. :)

Sämpylöitä ja uunitortilloja

Nannen maalaiselämää blogista bongasin viikonloppuna leipäohjeen, joka näytti niin hyvältä, että ajattelin kokeilla ohjetta sämpylöiden muodossa. Hyviä tuli! Ohjeesta tuli 18kpl isoja sämpylöitä. Täydellisen 4-viljan leipäohje löytyy tästä.

Nannen blogista löytyi myös uunitortillaohje, joka vaikuttaa hyvältä ja pitää joskus kokeilla.
Meillä uunitortilloja nautiskellaan hyvinkin usein.
Oma lemppari uunitortilllatäyte pitää sisällään:
riisiohraa
jauhelihaa
sipulia
hernemaisiiporkkana-pussin
mausteita
Nämä sekoitettaan keskenään ja kääritään vehnätortillaan sisälle. Tortillat uunivuokaan ja juustoraastetta päälle. Uuniin 200 asteeseen noin kymmeneksi minuutiksi.

Kisu-pikkupotilas osa 2.

Leikkauksen jälkeinen yö meni valvoen. Kisu rauhoittui häkkiinsä hyvin nukkumaan, kunnes ei enään väsyttänytkään. Sitten alkoi semmoinen ränttätänttä ympäri häkkiä, että nappasin katin ja tyynyn kainalooni ja painuin kylpyhuneeseen, että edes isäntä saisi nukuttua. Pukuhuoneen vuodesohvasta vetäisin ohuen patjan ja fleeceviltin ja vietin loppuyön kylppärin lattialla, vahtien kaulurin päässä pysymistä (kauluri irtosi illan aikana kahdesti hyvin nopeasti ja samantien alkoi teippausten irrottaminen). Onneksemme kauluri pysyi kaulassa ja hyvin siihen sopeutuikin. Eilen ja tänään se on kyllä jo saanut olla ilman sitä, ollessaan meidän valvovien silmien alla. Voi sitä riemua, kun se on päässyt pesemään itseänsä ja leikkimään ilman estettä.

"Tätä mieltä olen kaulurista!"  No ei vaineskaan, kunhan naukaisi.

"Mikä mulla on vatsassa ?!"

Siisti leikkaushaava

Kisu-pikkupotilas

Nyt on varmistettu, että pikku-Kisuja ei meille synny. Kisu ei eilisillan jälkeen enää saanut ruokaa ja aamulla oli hyvin mielinkielin ja esitteli temppuja. Matka lääkäriin tapahtui Kisun omassa uudessa kuljetuslaukussa ja hieman itkuakin siltä pääsi. Lääkäriaika oli varattu klo. 13.30 ja siitä tunnin kuluttua saimmekin jo potilaan noutaa. Rauhoitettu kissa oli pakattu kassiinsa ja näytti niin kovin reppanalta. Kisu myös samalla sirutettiin. Koko toimenpide maksoi yhteensä 123€ (josta sirutus 12€).

Lääkäriltä saimme seuraavanlaiset ohjeet:

Kisu on steriloitu tänään. Laittakaa kissa kotona lämpimään paikkaan heräämään. Nukutus saattaa kestää useita tunteja. Haavassa on itsestään sulavat tikit, joten erillistä tikkien poistoa ei tarvita. Haavan paraneminen kestää kuitenkin 10-14 päivää, jonka aikana kissa ei saa nuolla haavaa ja kauluria on käytettävä. Kissa sai leikkauksen yhteydessä kipulääkettä ja antibioottia pistoksena. Kipulääkettä jatketaan kotona ohjeen mukaan. Jos runsasta vuotoa, haavaturvotusta tai ongelmia heräämisen kanssa esiintyy, ottakaa uudelleen yhteys eläinlääkäriin.

Kisu alkoi heräämään kuuden kieppeillä. Se pomppasi nopeasti ylös ja hoiperteli keittiön poikki ja jälleen nukahti. Sama toistui. Kun nukutusaineen vaikutus alkoi todella loppumaan, myös liikehdintä kiihtyi. Kaulurinkin se onnistui saamaan kahdesti hyvin näppärästi pois ja samantien alkoi teippausten irrottaminen. Myös hyppy keittiön apupöydälle tapahtui silmänräpäyksessä. Yöksi Kisu saa tulla kanssamme makuuhuoneeseen nukkumaan omaan laina "turvahäkkiinsä". Voi reppana! Lohdutuksesi sentään sai gurmee pateeta pieninä annoksina. Maahan käsky on ollut kovassa käytössä ja taitaa sen onneksi hyvin. 

Robinhoodista ostettu kissan kuljetuslaukku 25€

Siskolta lainaksi saatu "turvahäkki"

Mukavaa sunnuntaita!

Näin meillä alkoi aamu sanomalehden lukemisella.

Ensi viikon tiistaina katti menee leikkaukseen. Hieman jännityksellä odottelen miten se maltaa kotona sitten olla aloillaan. :)

Blogi-arvonta!

m njh{hyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyhbj. Tässä alkuun Kisun tervehdys lukijoille. Sen, että selkäni käänsin niin katti pomppi näppäimistön päällä...

Eilen oli oikein mukava päivä. Isäntä ruokki aamulla hepat, joten sain nukkua hieman pidempään. Aamupalan jälkeen nakkasin otukset pihalle ja kävin hakemssa niille pajuja nakerrettavaksi. Kimpsut ja kampsut kasaan, hepoille heinää nenän eteen ja auton nokka kohti Kouvolan Myllykoskea, hevostemme kasvattajan uuden tallin Onnen Aarteiden avoimien ovien päiville. Jouduimme palaamaan jopa kaksi kertaa takaisin pihaan, kun ensimmäisellä kerralla emmin, että laitoinko tarhaan sähköjä päälle ja toisella kertaa muistin, että tietokone on päällä ja kameran muistikortti on siinä kiinni. Muuten matka menikin sitten rattoisasti Parasta Ennen, timanttista jyystöä cd:tä kuunnellen. Paikalla odotti hyväntuulista väkeä, ihanat puitteet ja vielä suloisempia poneja. Tilalla oli järjestetty ponitalutusta, rekiajelua, kengitysnäytöksiä ja raviponinäytös ja lisäksi puffetti pursusi herkkuja. Nuotiolla itse paistamat makkarat, sämpylöiden kera ja jälkkärinä pullakahvit; nam!
Kotimatkalla poikkesimme ostoskeskus Veturissa ostoksilla, josta löytyikin mukavat palkinnot blogi-arvontaan. Lisäksi kävimme Robinhoodista ostamassa Tipalle uuden pallon, entisen rikkoontuneen pallon tilalle. Kylläpäs tamma ilahtui tuliaisesta!
Illalla vielä heitettiin ponin kanssa reilu tunnin kärrylenkki ja käväisin Tipan selässä. Tähän astisista paras ratsastuskerta! Tamma on ollut hirmuisen kiltti, mutta kovin varovainen. Nyt se liikkui tyytyväisenä hyvin letkein askelin ja tuntui pääsevänsä asiasta jyvälle. Tehtiin muutamia pysähdyksiä ja ravi siirtymiset.
Iltapalana herkuttelimme isännän tekemillä jauhelliha-pizzoilla. Pohja oli tehty Kinuskikissan ohjeen mukaan.

Hurmaavan suloisia poni-lapsia!

Gotlannin russ ori Leijan ja shetlanninponi ori Aarteen Fredriksson 

Poni-lapsukaisia

sph ori Aarteen Vanikka

Isännän pizzoissa: jauhelihaa, sinihomejuustoa,
herkkusieniä, sipulia, valkosipulia

Omissa pizzoissani: jauhelihaa, salaattijuustoa, sipulia, valkosipulia

ARVONTA
Tilastojen mukaan vierailijoita blogissani käy päivittäin ihan mukavasti, mutta kommentteja kirjoitellaan harvakkseen. Jos vaikka nyt edes tähän postaukseen saisin vähän kommentteja niin päätin järjestää pienen blogi-arvonnan. :) Arvonta suoritetaan 17.3.2013.

Säännöt:
Kommentoimalla tähän postaukseen saat yhden arvan.
Kommentoimalla tähän postaukseen ja linkittämällä arvonnan saat kaksi arpaa.
Kommentoimalla tähän postaukseen ja linkittämällä arvonnan, sekä jo lukijana tai liittymällä lukijaksi saat kolme arpaa.
Muistakaa mainita sähköpostiosoite.

Palkintona kaksi koristepaperi-settiä askarteluun, sekä kaksi kaunista kiiltokuva-arkkia.

Omituisuuksia

Liisan kotona blogista bongasin omituisuuksia haasteen, jonka Liisa päättää lauseeseen; "ken haluaa ottaa haasteen vastaan, nappaa tästä." Minäpä sitten ajattelin haasteen vastaanottaa ja kertoa itsestäni muutaman omituisuuden. . :)

1. En ole aamuihminen. Työaamuina kahden 10min torkun jälkeen jää sängystä ylös nousemiseen ja auton ratin taakse istahtamiseen aikaa 10-20min. Siinä kerkiää pukeutumaan, hampaat pesemään ja vähän hiuksia laittamaan, mutta aamupalaa en työaamuina nauti.

2. Rakastan kuitenkin aamuja, jolloin saan herätä ilman herätyskelloa omaan tahtiin ja nauttia aamupala brunssin kiireettömästi pyjama päällä.

3. Olen isältä perinyt blondit hiukset, mutta kupariset vesiputkemme ovat mukavasti värjänneet niihin vihreitä raitoja.

4. Stressin-poikanen ja uupuminen ilmenee unissapuhumisella ja -kävelemisellä. Kisumme meille muutettua hivelin useampana yönä isännän kättä, pitäen tätä kissana ja höpöttelin jotakin (ei tuo isännän käsi kyllä kovin karvainen ole..). Joulun tienoilla kuulemma höpöttelin jonkun tekemästä hienosta joulukalenterista. Kerran tökin isäntää selkään ja kehotin häntä, että pitää mennä pesemään kädet. Sitä tulee kyllä päivittäin useampaan kertaan töissä lapsille sanottua, mutta ei siihen kehoituikseen ollut varmaan kovin kiva keskellä yötä herätä. :) Olen noussut sytyttämään valoja ja palannut takaisin sänkyyn. Pienempänä kerrostalossa asuessamme lähdin jopa pihalle juoksentelemaan. Äiti oli onneksi havahtunut  ulko-oven sulkeutumiseen ja lähti perään. Kerran aamulla herättyäni isäni tokaisi, että jaakapissa on valmiiksi tehdyt voileivät; olin ne kuulemma yöllä käynyt tekemässä.

5. Olen omistanut yhteensä viisi lemmikkirottaa; Aku, Roope, Repe, Rasmus, Arttu. Aivan mahtavia otuksia! Lisäksi olen omistanut hiiret Elli ja Nelli ja Hiiru ja Viiru.

6. En pidä tikittävistä kelloista (isältä peritty tämäkin), koska ne valvottavat. Jään kuuntelemaan ääntä, joka alkaa tuntumaan jopa koventuvan. Keittiömme kellon ääni kuuluu makuuhuoneeseen, jonka takia nukumme makuuhuoneen ovi suljettuna.

7. Kenkäni jäävät usein jalasta pois ottamisen jälkeen vierekkäin, mutta oikea kenkä vasemmalla ja vasemman jalan kenkä oikealla.

8. Syön suklaata joka päivä. Painoindeksini on 20 ja hammaslääkäri kehui purukalustoani ja sanoi,että riittää, että käyn neljän vuoden välein tarkastuksessa; suklaan syöntini ei siis voi olla vaaraksi.. ;)

9. Käyn joka ilta suihkussa. Suihkuni kestää vähintään 20min. Onneksi on oma kaivo ja vesi lämpiää puilla.

Vuorikiipeilijä. Tipan oma lumikasa, jonka huipulla tykkää

norkoilla, koska sieltä on hyvät näköalat.  

Kuva on otettu  puhelimella, kesken liinassa juoksutuksen, 

kun tamma päättikin yllättäen pompata kasansa päälle.

Rotta-lapsukainen Arttu