Hieman erilainen uuden vuoden aloitus

(Ei niin herkille luettavaa) Näin vain yhden raketin, joka satuttiin ilmeisesti ampumaan aivan keskussairaalan ikkunani vieressä. Pamauksia kyllä kuului.

Keskiviikkoinen Ratsastustuntini päättyi ei niin oppikirjan ohjeiden mukaiseen hevosen selästä laskeutumiseen.  Herkku heppa oli oikein kiva; menin vain kertomaan sille liian epäselvästi tehtäväohjeen ja tulin nätisti jaloilleni alas, mutta hieman kuitenkin väärässä kulmauksessa. Ensin luulin, että lähti kenkä jalasta, kunnes tajusin, että se onkin nilkka mikä siinä heiluu pelkän nahan ja lihaksen varassa. Äkkiä vain repäsin saappaan jalasta ja ohjeistin soittamaan ambulanssin.

Olen vaan naureskellut itekseni täällä tälle koko tilanteelle. Jalkaani tuli vaikea avomurtuma ja sääriluu meni ihan säpäleiksi ja muo ei se edes pahemmin sattunut. Pysyin tyynenä, nauroin ja pystyin ohjeistamaan jopa lanssin väkeä, kuinka toimitaan. Sain lanssissa lyhytvaikutteista kipulääkettä, mutta muuta droppia en koko iltana edes tarvinut. Täällä on niin hämmästelty kivunsieto kykyäni. :D Vasta, kun kävin nukkumaan, pyysin ensimmäisen kerran lääkettä varmuuden vuoksi.

Aamusta pääsin leikkauspöydälle ja se suoritettiin vain puudutuksessa. Toimenpide oli niin mukava, että välissä ihan torkahdin. Nyt jalkaani laitettiin ulkoisesti rautakehikko, joka venyttää luut oikeaan kuosiin ja odotellaan avohaavan parantumista. Noin kymmenen päivän kuluttua tehdään uusi leikkaus, jossa saan raudat sisäpuolelle ja kipsin jalkaan. Täällä nyt sitten tulee vietettyä yhtäjaksoisesti ainakin viikon verran.
Voi miten ihana oli saada iltapala, kun syömisestä oli kulunut 27 tuntia! :D

 
Kirjoittelen tätä postausta yöllä, koska kun menin niin ajoissa nukkumaan, niin nyt ei oikein enää väsytä. Harmittaa vain, kun tätä puhelimen akkua pitää yrittää käyttää säästeliäästi. Hoitajatkin ihmettelevät, mutta he eivät saa antaa käyttää huoneen pistorasioita puhelimien tai muiden vekottimien lataamiseen, vaikka ei niistä tällä osastolla koidu haittoja. :) Tällaista tällä kertaa. Kokemus se on tämäkin. Muutaman viikon joululoma taitaakin venyä muutamaksi kuukaudeksi. Kyllähän tämä tietenkin potuttaakin, mutta näin nyt sattui käymään ja muuksi ei tilanne muutu, joten mitä tässä valittelemaankaan. Huonetoverinakin on ihana kätensä loukannut vanhamuori. :)