Epäonnea ilmassa

Poikkeuksellinen kuvaton postaus ja siihen löytyy syy alempaa. Onpas ollut viikko!

Maanantaina Tippa kiikutti minua pellolla, kun naapurin poika ilmaantui yllättäen pyörällään taaksemme. Hevonen vaan lähti lapasista ensimmäistä kertaa ihan kunnolla. Pellon pohja oli liukas, joten en uskaltanut alkaa sitä paljoa kääntelemäänkään, tai oltaisiin menty nurin. Katsoin parhaaksi antaa sen vain posottaa menemään, kerta tilaa oli; kyllä ne jarrut alkoivat lopulta löytymään. Pysähdyttyämme Tirppa kääntyi katsomaan taakseen ja tyytyväisenä ihan, kuin olisi tokaissut "hupsista, sehän olikin vain naapurin poika". Korvat hörössä Tirppa lähti hölkkäilemään kohti tuttua poikaa tervehtimään. Miun hömppä lapsi-heppa. Episodin jälkeen heppa teki hirmuisen hienoja laukan nostoja kentällä ja käytiin me maastolenkkikin heittämässä.

Tiistaina kerkesin tokaisemaan, että enpä olekaan vähään aikaa flunssaa sairastanut. Jo oli sitten illalla kurkku kipeänä. Keskiviikkoiltana nousi kuume. Torstain pysyttelin kotosalla.

Perjantaina palasin töihin, mutta ei sekään ihan nappiin mennyt. Havahduin wc:n kelloa katsoessa, että miten kello on jo muka niin paljon, mun pitäisi olla jo töissä! En ollut nukkunut pommiin. Äkkiseltään katsoin, että olin vain laittanut herätyskelloni tunnin liian myöhään soimaan, mutta isäntä totesi illalla, että kelloni olikin tunnin jäljessä. Herätyskelloni on pattereilla toimiva ja siihen tulee radiosignaali joka päivä, joka pitää kellon oikeassa ajassa. Ajansäätö nappulaa ei normaalisti tarvitse käyttää ja sitä pitää pitää pohjassa, jotta aikaa voi itse manuaalisesti säätää. En siis ymmärrä miten se kello oli tunnin jäljessä! Juu, ensilumi satoi, mutta eihän se nyt niin fiksu voinut olla, että nyt vasta olisi säätänyt itsensä talviaikaan (talvi- ja kesäajan on joutunut itse säätämään). ;)

Lauantaina olimme matkalla kaupoille ja uusi älykäs puhelimeni herjasi päivitystä. Päivityksen jälkeen puhelin käynnistyi vain Samsungin logoon saakka ja jälleen sammui. Ei auttanut akun irrottaminenkaan. Sopivasti olimme juuri niillä nurkilla, josta puhelimeni oli ostettu. Nyt on sitten puhelimeni kaksi viikkoa huollossa. Se on alusta lähtien myös sammunut itsekseen, joten toivottavasti sekin inhottava vika korjaantuu. Siinä meni nyt mukana kuvatkin, joista olisin halunnut postauksen tänne rustata.

Katselen tätä kirjoittaessa sivusilmällä hevosten touhuamisia ulkosalla ja näyttäisi siltä, että Tirpsukka on kovin säpäkällä tuulella. Niin oli eilenkin, mutta sain sentään isännän ja ponin ratsastuslenkille mukaan. Nyt pitäisi lähteä neidin kanssa ihan kaksistaan ratsastelemaan, toivottavasti viikon epäonniset sattumat olisivat olleet nyt tuossa kaikki. Tirpsun liikutuksen kanssa ei nyt ole oikein muuta vaihtoehtoa, kun mennä sulia teitä pitkin. En sitten tajunnut viime kengityksessä tilsakumia sille laittaa... Nooh viikonpäästä kyllä laitatan..

Tänään appivanhemmat tulevat meille syömään ja illemmalla mennään siskon synttäreitä juhlistamaan, eli mukavaa ohjelmaa olisi tiedossa, jos vain ehjin nahoin Tirpsan liikutuksesta selviän. Oikein hyvää isänpäivää kaikille isille!