Kurkistus peremmälle

Tässä se nyt olisi, eli tuleva remppakohteemme.

Edellisen kerran taloon on vaihtunut emäntä kahdeksankymmentäluvun aivan alkupuolella, jolloin pinnat saivat uudet kuosit. Pidän todella paljon anoppini valitsemasta kukkatapetista, mutta valitettavasti aika on tehnyt sillekkin tepposia. Kaikki muut pinnat ovatkin tehty ja kasattu, jos jonkin moisista jämäpaloista, jotka nyt eivät enään oikein miellytä silmiämme. Vai mitäs sanotte tuosta hurmaavasta kaksivärisestä ruskeasta lattiasta!?! ;) Anoppini toimi omaishoitajana yli yhdeksänkymppiselle anopilleen ja siitä tämä vanhan muorin huoneen nimi. 

Eilen illalla irrottelimme tapetit ja alta paljastui komean räikeän oranssit retropinnat. ;D 

Myös listat on nyt irroitettu.

Suihkuseinä asennettuna ja Kisu.

Vanhan muorin huone

Tippa kotiutui Ypäjältä eilen illalla. Heppa oli selvästi hieman väsähtänyt, mutta hyväntuulinen. Eilinen ratsastustunti oli sisältänyt samoja esteharjoituksia, kuin tiistain tunti. Oli kuulemma Tipan kokemattomuuteen nähden sangen haastavia tehtäviä, mutta hyvin tamma oli niistä suoriutunut. Kotitehtäväksi tuli harjoitella hyppäämistä, sekä ravissa nostattaa muotoa ylemmäksi. Tänään Tippa sai huilipäivän ja kävin sitä vain taluttelemassa. Seuraava ja viimeinen Ypäjän reissu on toukokuussa.

Kylppäriin asensimme vihdoin suihkuseinän ja valmistelimme vanhan muorin huoneen remontin aloittamista. Huone sijaitsee "elintasosiivessä" ja pitää sisällään varsinaisen huoneen lisäksi komeron ja "alkovin". Huoneesta on tarkoitus tulla monitoimihuone; kissanhuone, mun askarteluhuone ja vierashuone. Remppa-materiaalit on jo miltein hommattu. Tavoitteena on remontoida mahdollisimman pienellä budjetilla kaikki pinnat uusiksi. Kustannuksista ja rempan etenemistä kertoilen sitten myöhemmin lisää. :)

Pieni kurkistus eteisen puolelta remontoitavaan huoneeseen.

Tipan kuulumisia Ypäjältä

Eilen Ypäjällä oli vuorossa juoksuttamista. Tippa oli kuulemma hetkittäin tosi hyvä, mutta välillä kuitenkin keskittyminen vähän herpaantui. Kokonaisuutena ihan ok suoritus, vaikka tosiaan ihan vieressä oli juossut toinenkin hevonen. Käytöstapojakin on ruvennut löytymään. Siirtymisissä paikasta paikkaan tamma ajoittain unohtaa ihmisen narun päässä, mutta muuten kuulemma miltein kiitettävän tasoista käytöstä. ;) Pesukarsinaankin oli marssinut rohkeasti, kuin olisi siellä ennenkin ollut. Pesun aikana 90 prosenttisesti oli seissyt nätisti; vähän piti kuopia. Ihanaa, kun se sai kylvyn! Enpä ole sitä talven aika kylvettänyt.

Viime reissulla Tipan takapää oli kovin kevyt ja uhitteli potkimisella, mutta nyt on onnistunut karsinan putsauksetkin turvallisemmin ja tammaa ei ole tarvinnut sitoa kiinni. 

Kotona Tippa on kovin hiljainen, mutta Ypäjällä on kuulemma ääntä piisannut. :D

Tippa ypäjällä kylvyn jälkeen.

Ihana loma!

Mä niin voisin elellä näin! Kiireettömästi siis lomaillen ja nauttien kotoilusta, ystävistä, hepoista ja puuhailla kaikkea mistä itse pidän. Eli siis tarvitsisin lottovoiton.
Miten ihana oli aloittaa loman ensimmäiset aamut maastolenkeillä Tipan kanssa. Eilen Tippa kuitenkin matkasi taas Ypäjälle ja palailee kotiin vasta torstaina.
Maanantaina juhlittiin isännän nimipäiviä oikein kakun kera ja vieraita kävi runsain määrin pitkin päivää. Remontin valmistelutkin ovat edenneet siihen malliin, että huone on tyhjennetty, mitat otettu ja huomenna pitäisi lähteä rautakauppoihin, tarvike ostoksille.
Tänään kävin jälleen serkkuani auttelemassa, hänen nuoren suokki ruuna Eino Jii:n kanssa. Nyt onnistui selkään menot ilman avustajaa ja heppa otti ratsastajan kanssa ensimmäiset kunnolliset ravit, eikä siinäkään tarvittu avustajaa narun päähän. Hieno, iso poika! Tähtäimenä tämän nyt neljävuotiaaksi kääntyneen ruunan kanssa ovat kuusi vuotiaiden suomenratsujen kasvattajakilpailut.
Myy on vähän ikävöinnyt Tippaa, mutta ruoka saa sen aina piristymään. Sen kanssa ollaan käyty vain jalkaisin lenkkeilemässä, kun lumet suli ja kärrylenkin tie on ollut jäässä. Säät ovat olleet kyllä muuten aivan mahtavia!
On tässä lomalla tullut rehkittyäkin heinien kanssa, mutta tullut myös levättyä ja otettua päikkäreitä.  

Valkosuklaa-mangojuustokakku (tällä ohjeella) ja gluteenittomia viipalepipareita.

Gluteenittomat viipalepiparit 

150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
2 rkl tummaa tai vaaleaa siirappia
1 dl mantelia jauheena
4 dl Semper jauhoseosta

paiston kestävää marmeladia

Ohjeet:

Vatkaa voi/margariini, sokeri ja siirappi kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää mantelijauhe ja jauhoseos ja sekoita.

Anna taikinan hetken tekeytyä jääkaapissa. Leivo taikinasta kaksi litteää tankoa, paina keskelle ura ja täytä se marmeladilla. Paista 200 °C:ssa n.10 minuuttia.

Leikkaa tangot terävällä veitsellä vinoneliöiksi. Jäähtyneinä voit halutessasi koristella sokerikuorrutuksella.

Ihana siskoni tuoma Gerbera ja hänen virkkaama suojaruukku,

Tippa on kuulemma käyttäytynyt Ypäjällä paaaljon fiksummin, kuin viimeksi. Eivät kuulemma muut meinanneet tammaa tunnistaa, kun on kuulemma kasvanut niin paljon. Opistohallissa oli alkuun hieman ollut pinkeänä, mutta rentoutunut kuitenkin aika nopeasti, Kuulemma oli hyvin laukannut ja nostanut laukat. Ravipuomit menivät todella hyvin, mutta esteillä vähän "jännitti". Laukka lähestymisissä esteille, joutui vähän pitelemään ja tähtäilemään,että osuivat esteelle. Ryhmässäkin tamma oli käyttäytynyt viime kertaa paremmin. Tänään on ollut vuorossa juoksuttamista. 

Yleensä hevosella saattaa nähdä poni seurakaverina reissuilla mukana, mutta meidän Tirpalla olikin iso kimo puoliveritamma Lurppa mukana. ;) Lurppa lähti tälle matkalle mukaan, jotta se ei olisi joutunut tällä väliin kotitallisaan vaan lusmuilemaan, vaan pääsi sekin hyville pohjille treenailemaan.

Tippa ja seuraneitinsä Lurppa

Tippa pääsi Ypäjällä ulkoilemaan.

Kisun kanssa päikkäreillä.

Kymmenen kuvaa kesään

Ensimmäiseen 10 kuvaa kesään postaukseen pääset tästä

Lunta on vähän maassa ja lämpömittari näyttää +2°C. Viime päivinä on ollut kovin keväisen tuntuista. Linnutkin tuntuvat jo laulelevan kevät soinnuilla. 

Mulla alkoi viikon loma! Tarkoitus olisi alkaa remontoida "monitoimihuonetta", heppailla ja nauttia kotoilusta. Tippa lähtee taas tiistaina pyörähtämään kolmeksi päiväksi Ypäjälle, joten pääsen viettämään ponskin kanssa laatuaikaa.

Hepat vie paljon aikaani, mutta toivottavasti saan aikaiseksi remontin etenemisestäkin jotain tänne rustailtua, ettei tämä ihan menisi heppablogiksi. Niistä kyllä kirjoitettavaa riittäisi, mutta huonolla äidinkielellä (lukihäiriö diagnoosin varmaan saisin, jos testeisin menisi) ei niitä sepostuksia kukaan kuitenkaan jaksaisi lueskella. ;)

22.02.2014

22.01.2014

22.12.2013

22.11.2013

22.10.2013

22.09.2013

My Little Pony

Edellisessä postauksessa kerroin ostavani Pikku Myyn miltein sika säkissä ja lupailin myöhemmin kertovani ostokseni kannattavuudesta. Tässä se nyt olisi. Myy maailman monin poni on todellakin ansainnut oman postauksensa.

Aarteen Pikku Myy "Myy, Poni"
s. 17.5.2007
i. Herr Valburg KTK I
e. Mysan SWE KTK I

Omasta rautiaasta ponista olen aina haaveillut, no mutta  nyt meillä kuitenkin on tumma väriä vaihtava poni. Myy oli alkuun hieman ujo (ja on kyllä jossain tilanteessa edelleenkin). Paikoillaan pysyminen oli vaikeaa ja kengittäjän ensimmäistä kertaa kavioita vuoliessa poni kävi istumaan ja rimpuili minkä voi. Tuo käytös on onneksi mennyttä aikaa. Myy on poni, johon voin hoitaessa luotaa 100 ja 1 prosenttisesti; se ei pure eikä potki; oikea mussukka. Tuttavien pienien lapsienkin olen uskaltanut antaa ponia hoidella luottavaisin mielin. 

Säkäkorkeudeltaan Myy on vähän alle metrin korkuinen, mutta pienestä koostaan huolimatta se on osoittautunut sangen monipuoliseksi harrastekaveriksi näin aikuisellekkin. Myyn suhteen olenkin ollut aika omiva. Innokkaita poninhoitajia kyllä löytyisi, mutta nautin itse suunnattomasti tämän otuksen kanssa touhuamisesta. Se saa aina niin hyvälle tuulelle. Toki silloin tällöin vierailevat lapset, tuovat ponin arkeen mukavasti vaihtelua ja pitäähän heppakuumetta yrittää levittää uusiin sukupolviinkin. 

Myy soveltuu lajiin, kuin lajiin. Sen kanssa voi kärryajella ja jos kunniahimoisesti treenailisi, voisi siitä olla vaikka ravi- tai valjakkoponiksi. Se kantaa ratsastajaa selässä ja hyppää esteitäkin sujuvasti, mutta laukka on vielä raakaa. Laukan nostot saattavat vielä aiheuttaa pukittelut.  

Myy on loistava lenkkikaveri. Lenkkeilyt onnistuvat perinteisesti taluttaen, mutta poni juokseen myös nätisti pyörän tai potkukelkankin rinnalla. Hiihtoratsastuskin onnistuu ratsastajan kanssa tai ilman; vetohiihtäen. Poni soveltuu myös kaikenlaiseen muuhun hömpötykseen; uittamiseen, agilityyn, ratsastajan selässä temppuiluun. Vain mielikuvitus on rajana.

Sika säkissä ostos kannatti! Maailman kultaisin monin poni Myy!  <3

Meistä hevosenomistajia

15.6.2010 Heinolan raviradalla pidettiin SM työmestaruuskilpailut, joita olimme isännän kanssa seuraamassa. Ori Aarteen Aprik pisti silmään erikoisella värityksellään. (Aarteen Aprik sukupostissa).

2.10.2011 Tortolan Tallilla pidettin hevoshuutokauppa, jonne siskon kanssa oli tarkoitus lähteä. Ei, tarkoituksena ei todellakaan ollut hevosta hankkia. Aamulla katselimme isännän kanssa myytävien hevosten listaa ja siellä tuli esille jälleen nimi Aarteen Aprik. Aprikin jälkeläinen olisi kaupan. Katselin sukupostista tämän pienen rautiaan tamman kuvia ja tottakai niin kuin kaikki varsat, se näytti hirmuisen suloiselta. Isäntä totesi siihen, että; siitä osta hevonen! Heh heh minkäkö muka ostaisin hevosen huutokaupasta, enkä mä ole muutenkaan hevosta ostamassa! Iltapäivä päättyi peruuntuneeseen tallipaikkaan, joten oli siis hyvin lähellä, ettei oltu tätä tammavarsaa sittenkin lastaamassa kuljetuskoppiin ja kauppakirjaan nimiä rustaamassa.
Kasvattajan kanssa juttelimme, että varsan kyllä itselleni tahtoisin, mutta tämän täytyisi pitää sitä talven yli, jotta saisimme tehtyä oman tallin. Niin alkoi navettarakennuksen kunnostaminen hevostalliksi.

14.10.2011 Sain eläinlääkäri tuttavani mukaan katsomaan tätä tammavarsaa ja kertomaan mielipiteensä. Minähän näin siinä neitokaisessa vain kauniin värityksen ja mukavan luonteen. Ajomatka tallille kesti pari tuntia.

10.3.2012 Tällä kertaa mukaani sain serkkuni, kun suuntasimme tammavarsaa tervehtimään ja nyt olikin tarkoitus lähteä myös ihan tosi mielessä matkaan. Kauppakirja suomenhevostamma Aarteen Tipasta tuli allekirjoitettua ja varausmaksu maksettua. Talli ei kuitenkaan ollut vielä siinä kunnossa, että hevosen sinne voisi majoittaa, joten vielä jouduin odottamaan.

Eihän Tippaa olisi voinnut yksin meille ottaa asumaan; tarvitsi se kaverin. Tipan kasvattaja kasvattaa myös shetlanninponeja, joten pääsimme tutustumaan hyvin laajaan ponitarjontaan samalla reissulla. Toinen toistaa ystävällisempi poni tuli meitä tervehtimään ja samalla kasvattaja esitteli heitä ylpeänä. Päämme oli jo aivan pyörällä kuka on kukin. Sitten heinäkasalta taapersi pieni, hieman pyöreässä kunnossa oleva tumma poni, joka vain käväisi luonamme ja poistui pian takaisin heinäkasalle. Poni oli viisivuotias tamma ja sen vanhmmat olivat ykkös palkinnolla kantakirjattuja. Tutustuminen tähän poniin jäi lyhyeen; poni osoittautui Pikku Myyksi. Olen aina sanonut, että en halua tummaa ponia. Myy oli kuitenkin iältään mieleinen ja se ei ollut kantavana. Ostin ponin miltein sian säkissä! Se, että kannattiko Myyn ostos siitä haluan kirjoittaa ihan oman postauksen.

30.4.2012 Vapunaatona pihallamme avautui hevoskuljetuauton lastaussilta ja ulos asteli kaksi ujoa kaverusta. Niin meistä tuli hevosenomistajia.

Myy

Hottoroo

Tänään pääsimme testaamaan uutta Hotra traileriamme ja kohteenamme oli Ratsutalli Uusmattilan maneesi. Tallille piti keritä ennen ratstustuntien alkamista, mutta vähän lähtö viivästyi, kun keli oli niin kurja. Ensin auto suditteli ja sitten trailerin lastaussilta oli niin liukas, että Tippakin suditteli rampilla. Ihan sopivasti jäi kuitenkin aikaa maneesia käyttää. Lastaussillan ramppiin on näperreltävä liukastusesteitä!
Mä sain vain ihastella Tirpan menoa, kun ystäväni hoiti ratsastuksen. Alkuun Tippa vähän kokeili rajojaan ja oli näkevinään mörön ja suoritti mm. komean Capriole pompun, mutta sen jälkeen meno oli oikein miellyttävän näköistä.

Jostain syystä Bloggeri ei löydä Youtubesta näitä videopätkiä, joten jouduin ne nyt tälleen linkittämään:
Video 1
Video 2
Video 3

Kun vasta keksin ratsastuksen kuvaamisen, alkoi tamma jo vähän väsähtämään, joten tämän päiväinen paras hetki jäi tallentamatta. Kyllä nuokin videopätkät omia silmiäni miellyttää! Tippa on vasta neljä vuotiaaksi kääntynyt nuorukainen. Eikös olekkin nätti?  :)

Kodin lempipaikka haaste

Sain viime vuoden heinäkuussa Elämää Koivurannassa Nannelta haasteen, jonka olin aivan unohtanut; sorry Nanne! Äskettäin laitoin uuteen pesukoneeseeni pyykkiä peseytymään ja haaste tuli yllättäen mieleeni. Mietin, että voisin hehkuttaa pesukonettani kaikille, mutta en siitä viitsi erillistä postaustakaan rustata. Kylppäri on ehdottomasti yksi lemppari paikoistani kotona. Joka ilta nautin n. 20min kuuman suihkun. Kylppäri on myös ainut huone kodissamme joka ei ole remonttia vailla. Suihkuseinää sinne kaipaisin ja sekin olisi kyllä jo ostettuna, mutta emme vain ole saanneet laitettua sitä paikoilleen. :D

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

-Kerro kuvin ja sanoin, mikä on kotisi lempipaikka ja miksi

-Jaa haaste eteenpäin viidelle valitsemallesi blogille

-Muista kiittää haasteen antajaa

Heitän haasteen eteenpäin seuraaviin blogeihin:

Unelmien Uusitalo

Yläkylän tuuliviiri

MehtäPirtti

My life everywere

Uusi elämä maalla

Kymmenen kuvaa kesään

Ensimmäiseen 10 kuvaa kesään postaukseen pääset tästä

Lunta ja pakkasta -17°C! Voisi tuota lunta enemmänkin olla... Unohdin tänään koko haasteen, mutta onneksi tuo isäntä muisti ja jälleen päivän kuva on hänen ottamansa. :)

22.01.2014

22.12.2013

22.11.2013

22.10.2013

22.09.2013

Oma hevostraileri

Taas kiukuttaa; viikonloppu alkaa olemaan ohitse. On se hyvä, että on töitä, mutta töissä käyminen meinaa vaan tökkiä, kun kotipuolessa olisi niin paljon mukavampaa tekemistä ja viikonloput menevät aivan liian nopeasti. Eilen kävimme Voistion tallin maneesissa järjestetyssä heppakirppiksellä. Ostin 6€ pienen nahkariimun puiselle polkuhevoselle, 2€ juoksutusliinan ja Myylle kuudella eurolla kaksi paksua satulahuopaa. Pesin huovat käsin kylppärin lattialla ja olivat pesun jälkeen, kuin uusia. Hyviä ostoksia tuli tehtyä! 

Kirppiksen jälkeen kurvattiin serkkuni luokse. Hän on ostanut itselleen neljä vuotiaaksi kääntyneen pihattokasvatti suokkiruunan, joten sen kanssa nyt toista kertaa yhdessä puuhailimme. Sama työnjako, kuin meidän Tipan kanssa; minä pidän jalat tukevasti maassa ja serkku toimii stunttina. Yli meidän odotusten hevonen käyttäytyi niin hyvin, että sai ratsastajan selkäänsä istumaan hetkeksi. Tuosta heppailusta jäi kyllä hyvä fiilis!

Tänään sitten matkasimme isännän kanssa Rajamäelle. Kotiinpäin tultaessa pakettiautomme perässä kulkeutui ihan oma heppatrailerini. Vihdoin löyty mieleinen kuljetuskoppi, joka miellytti minua ulkonäöllisesti niin sisältä, kuin ulkoakin, eikä mun budjetilla saanut maksaakkaan liikaa. Ikäähän tuolla kopilla jo on, mutta mun käyttööni juuri passeli. Nyt voidaan ruveta suunnittelemaan Tipan kanssa tunneille osallistumisia. Tammaa on kyllä viime päivinä vähän vatsavaivat vaivanneet, mutta toivottavasti menee ohitse. 

Enpä paljoa muuta kerinnytkään vapaa päivinä tekemään. Tipan juoksutin lauantaina ja tänään ratsastelin sen kanssa. Myyn liikutukset hoidin jalkasin lenkkeilemällä, kun kärrykyyti ei tunnu näillä pakkasilla houkuttelevan.

Alkuviikko alkaa uuden pesukoneen metsästämisellä. Kuusi vuotta vanha pesukone päätti irtisanoa itsenä ja sen korjaaminen tulisi maksamaan 300€. Ensi viikolla viettelemme myös molempien vanhempieni syntymäpäiviä.

Mini nappeja

Mini kangas/käsityökauppaan mini nappeja.

Roomboxin pystyttämistä

Viime viikon sunnuntaina siivosimme meiltä joulun pois. Jäljelle jäi vain muutama joulupipari ja tallin ovikranssi. Myös joulukuusi saapi olla Nuutinpäivään saakka, tosin siitäkin on koristeet purettu ja jätetty pelkät kynttilät. Joulukuusi on niin kovin tunnelmallinen valonlähde olohuoneesssa, eikä se ole varissut ollenkaan. 

Ikuisuus projektini roombox eli pienoishuone käsityö/kangaskauppa on viime päivinä hitusen edennyt. Sain kauppaan seinät pystyyn (kattokin on jo pään päälle, mutta se tulee paikoilleen vasta, kun huone on sisustettu). Mallailin jo vähäsen tavaroiden sopivuuutta huoneeseen (huonekalut ovat äitini käsialaa). 

Pikkutalvio kukkii.