Sää postaus ja inkiväärimehua

Mun on tehtävä ainakin itseäni varten postaus säästä, jotta muistan ensi talvena millaiselta tämä talvi näytti. Kelit ovat todellakin vaihdelleet.

Nyt, kun katsoo ikkunasta ulos niin aurinko paistaa ja mittari näyttää kolmea miinus astetta. Äkkiseltään katsottuna sää näyttäisi olevan mitä parhain ulkoilukeli. Tuuli on kuitenkin niin voimakas, että ei tee mieli paljoa ulos astua. Voidaan varmaan puhua miltei myrskytuuli lukemista. Eilen mittari oli plussan puolella, räystäiltä tippui vesi ja ilmassa oli jo kevään tuntua.

Kuvattu keittiön ikkunasta 8.2.2015

8.2.2015 puolen kilsan peltoradan on tuuli miltei pyryttänyt umpeen.

Yritin kuvata heppojen "leikkikentällä" tuulen pöllyttämää lunta, mutta eipä se juuri videolla näy. Kuvaus on hyvin huteraa, juuri sen naamalleni pöllyävän lumen ja voimakkaan tuulen vuoksi. :D

Pihapolku 4.2.2015

Vielä keskiviikkona oli hyvin hyvin talvisen näköistä. Saimme todellakin nauttia lumesta.

4.2.2015

4.2.2015

Takapiha 4.2.2015

90v mummini tekee usein inkiväärimehua ja en kyllä muista nähneeni sitä koskaan kipeänä! Löysin ohjeen Voicen sivuilta, mutta meillä ei ollut sitruunaa, joten korvasin sen appelsiinilla. Muistan mummon sekoittaneeni raa`an inkiväärimehun joskus appelsiinimehun joukkoon. Vahvaahan tuosta tuli vaikka sitä laimentaakin. Inkivääristä tulee chilimäistä potkua. Sokeria tuossa ohjeessa on myös aivan liikaa. Seuraavan kerran en taida laittaa ollenkaan sokeria, enkä välttämättä laita hedelmiäkäänř, vaan laimennan sitä sitten tuoremehulla. Tuotakin mehua laitoin tuoremehun joukkoon ja se oli kyllä hyvää. :)

Inkivääri:

-vähentää kipua ja tulehdusta

-lievittää reuman oireita ja edistää nivelten notkeutta

-helpottaa vatsavaivoja, ilmavaivoja, kuukautiskipuja ja puree myöa flunssaan

-parantaa verenkiertoa, poistaa turvotusta ja nestettä, lisää hieneritystä

-auttaa astman hoidossa poistamalla keuhkoista limaa

-puhdistaa sisäelimiä ja ihoa.

Runebergin päivän iltana innostuin tortut vääntämään. Seuraavan kerran täytyy nämä muistaa leipoa jo edellisenä päivänä, niin kerkiävät maustumaan paremmin. Vadelmahillokin piti korvata mustikkahillolla.

Myylle ostin ahkion. Eilen jo käytiin sitä ponin kanssa testaamassa. Oli kyllä hirmuisen hauskaa ja kikattelin peltolenkillä itsekseni ihan ääneen. Poni oikein kiihdytteli mutkiin, joten sain ihan tehdä töitä pysyäkseni kyydissä. Tuohon olisi kiva kehitellä aisat...

Tirppana on voinut hyvin viime viikkoisen ähky-episodin jälkeen. Veden juottamiseen olen yrittänyt kiinnittää tarkemmin huomiota, mutta muuten ollaankin sitten heppailtu ihan normaalin tapaan; ratsasteltu ja ohjasajettu. Nyt kyllä taas tuntuisi, että tammalla on menossa pienoinen kasvupyrähdys. Etupää tuntuu niin kovin etupainoiselta. Pitäisi myös hommat uudet kuolaimet. Nykyiset kuolaimet tuntuvat hiertävän suupieliä, joten vaihdoin sille väliaikaisesti ravinivelet. 

Viime aikoina olen myös pähkäilyt satulan sopivuutta, kun nykyinen meinaa vähän pyöriä. Menin toissa päivänä loppukäynnit ilman satulaa ja totesin, että ei tämä tamma mitään uutta satulaa tarvitsekaan. Se, kun näyttää ainakin omiin silmiin istuvankin niin hyvin, se on tamman löysä selkänahka mikä siinä alla keinuu! :) Ilman satulaa meno oli kamalaa! Eilen totesin teoriani oikeaksi; panostin omaan istuntaani ja pidin hevosen suorana allani. Eli, jos satula tuntui kallistuvan; muutin vain omaa istuntaani ja suoristin hevosta niin satulakin suoristui. 

Kesäloma puuhasteluja

On kyllä ollut loisatava aika viettää kesälomaa ja mikä parasta: viikko vielä lomaa jäljellä! Olen saanut tehtyä vaikka mitä. Miltein päivittäin on tullut leivottua ja siivoiltua nurkkia. Siivouksen lomassa olen saanut kasaan ison kasan tavaraa + kirjahylly ja lipasto, jotka punaisen ristin Kontti-kirpputori kävi meiltä hakemassa. Nyt voin hyvällä omatunnolla ohittaa joksikin aikaa lipaskeräykset. Eiköhän niillä tavaroilla pitäis saada ihan mukava summa kerättyä.

Marttojen ohjeen puolittamalla kokeilin tehdä karviaismarjamehua. Hyväähän siitä tuli ja nätin näköistä. Käytin sekä punaisia, että vihreitä karviaisia ja puolikkaasta ohjeesta tuli juuri nuo kaksi pullollista.

Karviaismarjamehu

2 kg (4 l) karviaismarjoja

1 l vettä

600 g (7 dl) sokeria

Kiehauta vesi. Lisää karviaiset ja anna kiehua 15 min. Siivilöi mehu ja kaada takaisin kattilaan. Lisää sokeri, kiehauta ja kuori vaahto pinnalta.

Pullota mehu suppilon avulla, hyvin pestyihin ja kuumennettuihin pullohin ja sulje korkit. 

Loppukesä ja alkusyksy <3. Lihapuolta emme itse kasvata, mutta muuten piha tarjoaa aika mukavasti ruokaa lautaselle. Perunaa, porkkanaa, salaattiaineksia...

Uusimmassa Pirkka lehdessä oli Luumugaleten ohje. Luumut eivät kuitenkaan ole vielä kypsiä, joten muuntelin ohjeen omenavaniljagaleteksi. 

Omenagalette

Pohja:

3 dl vehnäjauhoja

2 rkl sokeria

100 g voita ja margariinia

n. 1/4 dl kylmää vettä

Täyte:

1 pss Blå Band vaniljakastikkettta ( + 2 dl maitoa)

(vaniljakastikkeen voi myös korvata rahkalla)

Omenoita liipaleina

fariinisokeria

kanelia

Sekoita jauhot ja sokeri keskenään ja nypi kylmän rasvan kanssa murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jos taikina jää murumaiseksi, lisää vielä tilkka vettä. Anna taikinan levätä muovikelmuun käärittynä jääkaapissa noin puoli tuntia.

Kauli taikinasta pellillä leivinpaperin päällä pyöreä levy (n. 26cm).

Valmista vaniljakastikkeesta paksu kastike sekoittamalla pussin sisältö 2 desilitraan maitoa. Lusikoi kastike taikinan pinnalle; jätä reunoille n. 3 cm tyhjää. Lado omenaviipaleet kastikkeen päälle. Ripottele pinnalle fariinisokeria ja kanelia. Taita taikinan reunukset keskustaa kohti.

Paista 200-asteisen uunin alatasolla noin 30 min. 

Itse siemenestä kasvattamani kuukausimansikat ovat alkaneet tuottamaan runsaasti hauskan mallisia pikkumansikoita. Lajikkeen pitäisi olla monivuotinen ja tuottaa jatkossa koko kesän satoa! Maultaan makeita; tulee mieleen mansikkasorpetti. Tykkään! 

Mustikka-valkosuklaamuffinssit

Alkuperäinen ohje löytyy Kermaruusun blogista. Kaapista ei löytynyt isoja muffinivuokia, joten pieniä muffinsseja tulikin tuolla ohjeella reippaamman laisesti. Lisäksi pursutin nuille päälle marenkikuorrutteen.

100 g voita

1 dl sokeria

2 kananmunaa

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 dl maitoa

1,5 dl mustikoita

60 g valkosuklaata

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito. Lisää lopuksi mustikat ja paloiteltu suklaa varovasti sekoittaen, jottei mustikoiden rakenne hajoaisi. Annostele massa vuokiin. Paista 200-asteessa 20-25 min.

Sipulipiirakka

Pohja:

100 g pehmeää voita

2 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

3 rkl vettä

Täyte:

koosta riippuen 3 - 5 sipulia

halutessa joukkoon voi laittaa muutaman siivun meetvurstia tai pekonia.

voinokare

3 kananmunaa 

2 dl ruokakermaa 

mustapippuria

loraus siirappia

fetajuustoa 

pinnalle juustoraastetta ja kirsikkatomaatteja

Nypi kuivataineet ja rasva tasaiseksi seokseksi, lisää lopuksi vesi. Painele taikina jauhoja apuna käyttäen piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. 

Hauduta pilkottuja sipuleita voinokareessa n. 15 min. ja lisää joukkoon siirappi ja meetvursti/pekonisuikaleet. Hauduttele vielä hetken ja mausta mustapippurilla. Ripottele taikinan päälle pilkottuja fetapaloja ja sipulitäyte.

Sekoita munat ja kerma keskenään ja kaada se sipulitäytteen päälle. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja puolikkaita kirsikkatomaatteja. 

Paista 200-asteettsa n. 45 min.

Tämän piirakan voi tehdä vaikka edelisenä päivänä valmiiksi; maku vain paranee jääkaapissa levätessä. :)

Kasvimaalla tuholaisilta suojaavat samettiruusut saivat siirtyä portaitamme koristamaan. Inhosin ennen samettiruusuja, mutta ne ovat niin helppohoitoisia ja kukkivat koko kesän, että olenkin niihin kovasti tykästynyt.

Käytiin Myyn kanssa moikkaamassa ystäväni poikamieskolmikkoa. Tarulandian entinen asukki miniori Polle on kyllä aivan supersuloinen otus. Myyn se sai myös hurmattua, mutta Myylle se on kyllä aivan liian pienikokoinen orhi.  :D Pienestä koostaan huolimatta Polle vaikuttaisi kuitenkin olevan sangen moniponi; kantaa pientä lasta selässä ja vetää kärryjäkin ihan näppärän näköisesti perässään. 

Kasvihuonepaprika tuotti yhden paprikan! Hip hei! Kasvi näytti miltein kupsahtavan, mutta tuon se sai sentään aikaiseksi.

Tänä vuonna juhlitaan 20-vuotiasta ratsastusseuraamme. Viikko sitten lauantaina synttäreitä juhlittiin Nastolan Taarastissa olympialaisten je hyvän ruuan merkeissä. Meiän joukkue voitti! 

Kuvia edeltävältä viikolta

Pannukahvia, kera vaniljakermajäätelön

Synttärikortti kaverille

Vanilja mascarponevaahtoa kera hedelmien, vaahterasiirapin ja digestive keksimurujen.

Anopin meille ostamat Partylite kynttiläsomisteet.

Olipas vaikea yrittää ottaa Tipasta kuvia, kun hepo tunki itseään linssiin kiinni. 

Käyiin serkkuni luona kyläilemässä ja hänen heppojaan moikkaamassa, kamerakin oli mukana:

Tällainen kuvapostaus tällä kertaa. Mukavaa alkanutta viikkoa!

Lehtimehua

Meillä mustaherukan lehdistä tehtyä mehua on kutsuttu vain lehtimehuksi, mutta se tunnetaan myös nimellä Marskin juoma ja Louhisaaren juoma. Lehtimehua on heppo valmistaa ja kuuluu ehdottomasti suosikki omatekemiin mehuihin.

5l mustaherukan lehtiä
5l vettä
50g sitruunahappoa (apteekista)
reilu 1kg hienoa sokeria.

Huuhtele mustaherukan lehdet ja laita ne isoon kattilaan. Ripottele päälle sitruunahappo. Keitä vesi ja lisää se kattilaan lehtien päälle. Anna hautua seuraavaan päivään (24h). Siivilöi mehu toiseen kattilaan ja lisää sokeri. Kiehauta mehu ja pullota kuumana. Säilytä viileässä. Nauti kylmänä ja laimenna vedellä (kivennäisvedenkin kanssa hyvää).

Raparperimehu

Tänään innostuin tekemään raparperimehua.

1l raparperejä

5 dl vettä
1 dl sokeria

Pilko kattilaan pestyt raparperit kuorineen ja kaada vesi joukkoon.

Anna kiehua miedolla lämmöllä noin puoli tuntia.

Siivilöi mehu ja kaada se takaisin kattilaan. Lisää sokeri ja kiehauta miedolla lämmöllä, kunnes sokeri on sulanut. Jäähdytä huoneenlämmössä ja tarjoa jääkaappikylmänä.

Mitä nuorempia ja punaisempia raparperit ovat, sitä nätimmän väristä mehusta tulee. Mitä vähemmän malttaa olla painelematta mehua siivilästä, sitä kirkkaampaa mehu on.