Hottoroo

Tänään pääsimme testaamaan uutta Hotra traileriamme ja kohteenamme oli Ratsutalli Uusmattilan maneesi. Tallille piti keritä ennen ratstustuntien alkamista, mutta vähän lähtö viivästyi, kun keli oli niin kurja. Ensin auto suditteli ja sitten trailerin lastaussilta oli niin liukas, että Tippakin suditteli rampilla. Ihan sopivasti jäi kuitenkin aikaa maneesia käyttää. Lastaussillan ramppiin on näperreltävä liukastusesteitä!
Mä sain vain ihastella Tirpan menoa, kun ystäväni hoiti ratsastuksen. Alkuun Tippa vähän kokeili rajojaan ja oli näkevinään mörön ja suoritti mm. komean Capriole pompun, mutta sen jälkeen meno oli oikein miellyttävän näköistä.

Jostain syystä Bloggeri ei löydä Youtubesta näitä videopätkiä, joten jouduin ne nyt tälleen linkittämään:
Video 1
Video 2
Video 3

Kun vasta keksin ratsastuksen kuvaamisen, alkoi tamma jo vähän väsähtämään, joten tämän päiväinen paras hetki jäi tallentamatta. Kyllä nuokin videopätkät omia silmiäni miellyttää! Tippa on vasta neljä vuotiaaksi kääntynyt nuorukainen. Eikös olekkin nätti?  :)

Tipalla käyty selässä

Tänään oli taas jo maanantai. Juurihan oli perjantai ja viikonloppu vasta edessä. Enään neljä aamua, niin sitten taas onneksi alkaa viikonloppu. Havahduin kuitenkin tänään, että töistä kotiin tullessani olikin vielä valoisaa, eli kevättä kohti ollaan menossa! Sitä paitsi meidän hevosetkin ovat alkaneet jo pudottamaan talvikarvaansa. Valoa kyllä jo kovasti kaipaisin. Huomenna pääsen töistä hieman aikaisemmin, joten suunnittelin, että nappaan kotiin päästyäni ponin Biltemasta ostetun korien talutusnarun päähän ja lähden sen kanssa metsäpolkuja samoilemaan. Tänään poni sai vapaapäivän, mutta sen seurauksena Tippalla olikin hieman jännempi ilta. Serkkuni tuli kyläilemään, joten se tarkoitti, että nyt olisi aika ottaa seuraava askel Tipan kanssa. Tippa siis sai, kun saikin tänään ensimmäistä kertaa ratsastajan kunnolla selkäänsä ja otti ensimmäiset askeleet ratsuna! Tamma viis veisas selässä olijasta, mutta namia olisi ollut mukava saada enemmänkin. :)

Kuvassa näyttää vähän jänskältä. Tipalta on edestä maitohampaat
irtoamassa ja alta kasvaa uudet (kuvassa keltaiset)  pysyvät hampaat.

ZZzzzzz.....

Huomenta!

Ratsastussimulaattori-Simo

Seuramme Nastolan Urheiluratsastajat palkitsi aktiivisia talkoolaisia ratsastuskerralla hevossimulaattori-Simolla. Kyllä oli jännittävää. Ratsastus kesti puoli tuntia ja lopussa oli kahden minuutin istuntakoe. Kokessa Simo kulki kaikissa askellajeissa ja tarkoitus oli itse vain nauttia kyydistä mahdollisimman eleettömästi. Laite tulosti kokeesta raportin jossa näkyy oikeassa laidassa pohkeiden tuntuma hevosen kylkeen ja ohjastuntuma. Vasemmassa laidassa on istunnan liikehdintä sivusuunnassa, ja alhaalla istunnan liikehdintä eteen- taakse suunnassa. Pallukan sisällä puolestaan näkyy ratsastajan painopiste koko homman aikana. Koe paljasti miksi en halua kilpailla ratsastuksessa. Vielä sen kaksi minuuttia kestin hengittämättä, mutta en kestäisi kokonaista koulurataa. Olen niin jännittävää sorttia, että tuo kaksi minuuttia tuntui hirmuisen pitkältä ajalta ja keskittyminen alkoi herpaantumaan ja varmaan olisin pökrännyt, jos olisi kestänyt vieläkin pidempää. :D Tulokseen olen kuitenkin hyvin tyytyväinen. Istunnassani ei ole kuulemma juuri korjattavaa, mutta ongelmani on kädet ja sen jo tiedostinkin. Olen kädet reisillä ratsastaja. xD 

Ratsastustunnilla

Meidän ryhmän ratsastustunnit alkoivat kesätauon jälkeen eilen. Käyn viikottain Uusmattilan Ratsutallilla, jossa olen myös ratsastuksen aikoinani aloittanut. Muutaman vuoden kävin välissä Piipan tallilla (joka sijainniltaan oli meitä lähempänä) Mika Malaskan tunneilla ja tallin lopetettua siirryin takaisin Uusmattilaan. Olen n. yhdeksäntoista vuotta käynnyt ratsastustunneilla tauotta ja siinä samalla minulla on ollut muutama hoitohevonen ja työtodistuskin löytyy hevoshoitajan hommista. Ratsastustaitoni eivät kuitenkaan mitenkään kummoiset ole. Kyllä sitä sentään hevosen, kuin hevosenkin selässä pysyy (kröhön, mitä nyt välillä pienet maakontaktit..).
Kouluratsastus on enemmän mun juttuni, mutta kyllä esteiden ylittäminenkin mukavaa on, kunhan puomien korkeudet pysyvät matalina. Metriä korkeampaa rimaa en ole ylittänyt ja nyt on jo niin vahva itsesuojeluvaisto, että sitä rajaa ei hevillä enään ylitetäkkään. Meidän ryhmä menee joka toinen viikko koulua ja joka toinen esteitä ja se sopii minulle vallan mainioisti. Vielä, jos hyppyväliä harvennettaisiin, niin minulle saisi alkaa kaivamaan puomit maanrajan alapuolelle. Lontoon olymbialaisissa starttasi juuri kouluradalla 71-vuotias japanilaismies, joten senkin puoleen tämä on kiva laji. Eli vielä on kaaauan aikaa opetella lajin saloja.

Eilen ratsastin puoliveriruuna Hann Rieslingillä, eli Ranella (Rane, eestinhepparuuna Muse ja puoliveriruuna Jetti ovat Uusmattilan tallilta suosikkejani). Syyskausi alkoi koulutunnilla ja tunnin piti Tarja. Verryttelimme ja notkistelimme hepoja pitkään käynnissä ja ravissa. Rane tuntui alusta alkaen vetreältä, mutta täällainen aloitus tuntui silti erittäin hyvältä. Hepo on välillä hyvin tahmatassu ja alkuun tekisi mieli vain posottaa menemään laukalla ympäri kenttää. Kesäkuussa osallistuin kolmen illan tehokoulukurssille, jossa mm. puhuttiin alkuverryttelyistä. Alkuun liian pienet ympyrät vain hajottavat sisäetujaloista vuohiset, kun hevonen ei ole tasapainossa taipuneena. Tuon yritin mielessä pitää ja hevosta tuli asetta sisälle päin ja malttaa pitää kädellä joustavasti, kunnes vasta  alkaa  myötäämään. Ulkoavut hyvin hereillä koko ajan. Pikkuhiljaa löysälle ulko-ohjallekkin alkoi pientä painetta tulemaan ja ohja pysymään ajoittain edes hetken käsissä. Minun ongelma on tuo ohjien löstyminen. Toinen ongelmani on  tuskastuminen ja yliyrittäminen, josta kyllä olen hieman jo päässyt eroon. Olen jo aika hyvin onnistunut saamaan itseni ajattelemaan, että ratsastaessa ei saa olla kiire ja molemmille on annettava aikaa (ja unohtaa kentän reunustalla olevan yleisön arvostelvat katseet, jotka siis tottakai huomaavat jokaisen pienenkin virheen..). Sitten menimme kolmikaarista kiemurauraa ensin käynnissä ja sitten ravissa. Diagonaalilla siirtyminen kolmeksi askeleeksi käyntiin. Muutaman ihan kivan siirtymisen saimme, mutta ne ohjat meinasi luistaa. Kolmikaarinen laukassa ja diagonaaleille seis ja laukanvaihdot. Nostot lähtivät hyvin ja näiden jälkeen kokorataa laukatessa Ranesta löytyi ihan mukava pyörivä laukka, josta löytyi liitovaihekkin. Loppuraveissa itse jo väsähdin ja keskityminen hakosessa (laukan fiilistelya), joten loppuravit olisi voinut ratsastaa rennommaksikin. Kokonaisuutena kiva tunti.