Pimenevät illat ja loistaa kirkas kuu

Pienen Linnun tämän viikon MakroTex-haasteen teemana on pimeä.
Toden totta päivä alkaa hämärtämään päivä päivältä yhä aikaisemmin. Käythän TÄSTÄ katsomassa myös muiden pimeä-postauksia. :)

Aikaista työvuoroa lukuunottamatta on jo hämärää, kun pääsen töistä. Nyt on tärkeää pitää ratsastuskenttä hyvässä kunnossa. Pakkanen ja lumi voi yllättää, joten pohja on hyvä pitää tasaisena. Pimeyskään ei siellä ratsastaessa haittaa, koska kenttä on hyvin valaistu.

Isäntä lanasi kentän ensimmäistä kertaa vanhalla pikku nuhvi traktorillamme; sehän sopikin hommaan, kuin nenä päähän. Paljon näppärämmin  ja nopeammin sujui tasaus, kuin isolla jontikka traktorillamme.

Ei pimeys onneksi ihan täysin hevosten liikuttamista maastossakaan estä; kunhan varustautuu hyvin heijastimilla ja valoilla.

Nyt on kerätty viimeisetkin sadon rippeet lavakasvimaalta talteen.

Juuri ennen pimeyden laskeutumista, saimme viikonloppuna lapattua vanhasta kurkkupenkistä hyvin palaneet hepankakat painuneisiin kasvimaalavoihin. Lavoihin on tehty talvikannen osat, mutta vaativat vielä kasauksen. Keväällä on sitten mukava aukaista kannet ja levittää suoraan pussista kerros uutta puhdasta multaa ja kylvää uusi sato.

Vanhan kurkku/kurpitsapenkin loputkin maatuneet kakat tuli otettua talteen ja säkitettyä. Eipä tarvitse ostomultaa ostaa, kun innostun keväällä tekemään kukkaistutuksia purkkeihin ja purnukoihin. :D

Lantakasassa asusteli tällaisia pienen pieniä sarvikuonokkaan toukkia.

Hapankaalista ette ole muutamaan päivään kuulleetkaan täällä mitään, mutta nyt tuli taas tehtyä niin hyvää herkkua Rasilaisen hapankaalista, että kyllä sitä on hehkutettava. ;) Vielä tämä viikko on aikaa lähettää Hopottajana Rasilaisen Hapankaali syyskampanja-kilpailuun uusia reseptejä. 

Valmistin hapankaalista kinkku-hapankaalihyytelökakun. Pohjan valmistin hapankorpuista. Täytteenä Rasilaisen hapankaalia, fetaa, purjoa, kinkkua, kermaviiliä, valkosipulituorejuustoa, mustapippuria, chilikastiketta ja kaksi liivatelehteä. Nam!

Mikä on Hopottajat?

Hopottajat on suosittelumedia, johon liittymällä voit päästä testaamaan tuotteita ilmaiseksi ja jakaa niistä tuotearvioita ja suosituksia eteenpäin. Hopottajiin voi liittyä kuka vain täysi-ikäinen ja kaikki pääsevät mukaan. Jos innostuit liittymään mukaan, käytäthän rekisteröityessäsi suosittelukoodiani HOP10658 ;) Itse olen hopottajana päässyt maistelemaan ja testailemaan mm. muroja, gratiineja, pitaleipälastuja, siikamurekepihvejä, Bepanthen rasvaa, voitaikinataskuja ja suklaataikinoita. Vastailen myös mielelläni askarruttaviin kysymyksiin, koskien hopottamista.

Argg.. Blogger ei suostu tekemään kunnolla yhteistyötä, vaan heittelee blogitekstejä minne sattuu.. 

Kuvapostaus

Tippa päiväunilla (kuva otettu keittiön ikkunasta)

Hellapuiden kantoämpäri

Jouluksi teinkin vain pienet piparkakkutönöt kuvun alle kissalta turvaan.

Ponitunti menossa kentällä; kummipoika nosti ensimmäiset laukatkin. (Näkymä keittiön ikkunasta)

Uuden vuoden vietimme ihan kotosolla.

Kommellusten ilta

Tallin vierustalle oli päivän aikana ilmaantunut savivuori. Hiekanajorallin ja vesiputkikaivannon vuoksi etupihamme oli muuttunut kovin saviseksi, joten mieheni oli tätä päivänaikana korjaillut. Tipasta kasa vaikutti jo kaukaanta hyvin epäluotettavalta. Kuitenkin kasan viereen päästyämme ei se nyt niin hirmuinen ollutkaan. Kasahan itseasiassa vaikuttikin ihan mielenkiintoiselta, kunnes tallin takaanta pyyhältävä auto pääsi yllättämään. Auto sai aikaiseksi tammassa pomppureaktion suoraan savikasasta läpi ja minä tietysti siinä imussa mukana. Se tunne, kun savi imaisi saappaani jalasta ja jalat upposivat pelkkien sukkien kera savivellin. Loppujen lopuksi Tipan seistessä tyynenä takanani, kaivoin nelinkontin saappaitani savesta irti. Talutin tamman sukkasilteen tarhaan, saappaat toisessa kädessä ja itse yltäpäältä savikuorrutuksessa. Koominen tilanne. En voinnut muuta, kuin nauraa.

Mitä menee sitten meidän poni tekemään!?! Kaverini kävi liikuttamassa oman hevosensa ja tuli tämän jälkeen meillä pyörähtämään. Kaverini on hyvin hoikka ja pienikokoinen, joten sehän on hyvä istuttaa vähäksi aikaa Myyn selkään. Myyllä ei ole, kuin lapset menneet ja meno on ollut sen mukaista. Ajattelin, että kunhan poni menisi nyt edes yhden täyden kierroksen ravia kentän ympäri, niin olisin tyytyväinen. Kyllä se sen kierroksen ravissa menikin, mutta ennen sitä poni onnistui saamaan ratsastajan kahdesti putoamaan selästään omilla kommervenkeillään. Kivoja nämä meidän otukset. Ei tule olemaan tylsiä päiviä.

Kuvassa siskoni ja kummipoikani Myytä liikuttamassa.

Hevosten tarha

Hepat ovat edelleen saanneet viettää ulkoilunsa laiduntaen, kerta meillä ei ole vielä pakkasia ollut ja laidun on ollut muutenkin kohtalaisen hyvässä kunnossa. Uusi hiekkatarha alkaa kuitenkin onneksi olemaan mukavassa kuosissa ja pikku hiljaa olisi ulkoilu siirrettäväkin tarhailuun. Tarhasta uupuu vielä pintakerros, oven edustalta alin lanka ja muuta pientä hienosäätöä. Tarhan katosta olisi tarkoitus ensi kesänä laajentaa, mutta tämä talvi mennään tuollaisella suojalla.

 Alkoi jo hämärtämään, joten kuvien laatu vähän kärsi. :)

Hevostarha/kenttä

Kylläpäs meille on tulossa kiva hiekkapohjainen tarha/pieni kenttä. Aidoista tulee sen verran järeät, että luulisi vaikka orinkin pitävän. Kaksi ja puoli metrisiä tolppia on tuollaisella pienellä lekalla upotettu n.70cm maahan ja nyt niitä on maassa jo 38kpl. Meidän työmaan jälkeen ei siis kuntosalille tarvitse lähteä.