Kolea perjantai!

Aamuinen sää oli hyvin kaunis, mutta ulkona oli jo kovin syksyn tuntua. Mihin se kesä meni? Töissä aamu-ulkoiluun puin ohuen pitkähihaisen neuleen, fleecepaidan, tuulitakin ja käsiin lapaset, eikä ollenkaa ollut liikaa vaatetta. Tarkoitus oli myös lähteä Orimattilan paikallisraveja katsomaan, mutta skippasin tapahtuman, kun paleli jo valmiiksi. Väsyttikin ihan hirmuisesti, joten otin kunnon päiväunet.  

Illalla irtohypytettiin Myytä pellolta. Haisuhanskat (hanskoista enemmän aiemmassa postauksessa) unohtui käsiini, joten kovin poni vältteli luoksetuloani ja mökötti täten muutenkin koko illan minulle, kun en käynyt käsiä pesemässä. Edelleen ihmettelen nuiden hanskojen aikaan saamia vahvoja reaktioita! Tippa sentään jo hieman näitä hanskoja sietää, mutta kovasti niille puhisee ja varuillaan haistelee.

Myy sai liikutuksen jälkeen jälleen koivunlehti huuhtelun. Poni on kovasti kärsinyt tämän kesän ötököistä. Olen kokeillut, jos jonkin moisia myrkkyjä ötököiden karkoitukseen, mutta mitkään eivät ole auttaneet (porsivetti, terva/kerma seos, kaupalliset ötökkämyrkyt..).  Iltaisin ponin laiduntaminen on mennyt lähinnä tuskaiseen piehtaroimiseen. Molemmat hepat ovatkin halunneet jo hyvin alkuillasta sisälle ötököitä karkuun. Ne ovat tulleet portille nököttämään ja jos emme ole siihen reagoineet, ne ovat alkaneet juosta ympäri peltoa niin kauan, kunnes ovat aivan hiestä märkiä ja sitten vasta ötököitä täynnä ovatkin. Pahimpina iltoina tämä tapahtui jo ennen kuutta. Karsinassa Myyllä alkaa sitten vuoroin hännän hinkkaaminen oven pieleen ja vuoroin harjan hinkkaaminen vesiämpäritelineeseen. Jouhet ovat saanneet tästä kärsiä ja niskasta löytyy rupea. Meidän hepat ovat siis viihtyneet tänä kesänä yöt sisällä ja aamuisin tykkäisivät nukkua pitkään ja pihalle pitää melkein perässä vetää.   

Myyn häntään ja niskaan olen myös kokeillut, jos jonkin moisia kaupasta hankittuja rauhoittavia rasvoja ja suihkeita, mutta eipä niistä ole mitään apua ollut. Helpottavin apu on nyt onneksi löytynyt koivunlehdistä. Olen kerännyt useampana iltana ämpärillisen koivunlehtiä, kaatanut päälle kuumaa vettä ja antanut seoksen hautua. Tällä vedellä olen sitten ponin huuhdellut. Poni näyttäisi jopa nauttivan kuuman lämpöisestä kastelukannusuihkusta (kastelukannu ilman irto-osaa).  Yks ilta ponin kankku ja mahavyön alunen oli aivan muhkuroinen ja pikkupattia täynnä. Murehdin jo, etten uskalla ajovarusteitakaan vähään aikaan sille pukea, ettei vatsa mene auki. Koivunlehtikäsittelyn jälkeisenä aamuna iho oli kuitenkin rauhoittunut huomattavasti ja patit oli poissa ja ajamaan lähdin. Käsittelyn jälkeen aamuisin ponin niskan ruvet ja iho ovat olleet siistejä. On se kumma, että vaikka tänäänkin oli hyvin kylmä, niin mäkäräisiä ja polttiaisia oli hevosten kimpussa. Toivottavasti tämä kesä olisi toiminut meidän hepoille siedätyshoitona ja ensi vuonna päästäisiin helpommalla ja jos vaikka hepat viihtyisivät yötkin ulkona,. 

Suosittelen koivunlehtiveden kokeilua heppaystävien iho-oireiluhin!



Aamuinen näkymä keittiön ikkunasta