lauantai 25. elokuuta 2012

Innokkaita hevosenhoitajia

 
Heti, kun Tippa ja Myy meille muuttivat, alkoivat innokkaiden hevostenhoitajaehdokkaitten oven takana kolkuttaminen ja minun huonon omatunnon kolkuttaminen. Olen kerrostalon kasvatti ja tiedän miltä tuntuu ajella polkupyörällä ympäri talleja hoitohepoa ruinaten ja saaden kieltäviä vastauksia. Sitten löytyy vielä lähihoitajan tutkinto ja suuntautuminen lasten ja nuorten hoitoon ja kasvatukseen. Olisi siis niin ihana tarjota muutamalle innokkaalle nuorelle mahdollisuus hevosen hoitoon, mutta kun…talliremppa on kesken ja puitteet eivät ole täten kunnossa, hepat ovat nuoria, hepat pitää pysyä kunnossa, karsinoita putsatessa pitää olla huolellinen, jotta alusten menekki pysyy aisoissa… Todellisuus on kuitenkin se, että olen tehnyt tämän eteen työtä ja saan nyt elää sitä ponityttö elämää, josta olen aina haaveillut. En halua jakaa hoidokkejani muiden kanssa ja olla hevosilleni vain kakkoshoitaja, niin kuin ratsastuskoulun tuntihepalle. Nautin suunnattomasti nuiden elukoiden kanssa touhuamisesta ja niiden hyvinvoinnista huolehtimisesta. Ja onhan minulla tuo ihana avomies, joka on hepoistamme ihan yhtä innostunut ja auttaa arjen pyörittämisessä. Haluan töistä tullessani hoitaa ilta-askareet omaan tahtiini ja vaikka lähteä ponin kanssa vasta ilta myöhään kävelylenkille. En halua sitoutua hoitajien kanssa sopimaan kellonaikoja, milloin meille sopii tulla, koska en voisi jättää heitä kuitenkaan valvomatta, hevosiamme hoitelee/tallissa pyörimään. Tuttavapiiristäni onneksi löytyy ihmisiäkin (kuten isosiskoni), joille voisin heppojen tilapäisen hoidon sysätä.

Never stop dreaming because maybe one day will come, and your dreams will come true.
Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua! 

Kuvassa minä ja entinen hoitoheppani suomenhevostamma Lento.

3 kommenttia :

  1. Täällä kans toisaalta tekisi mieli hoitoheppaa ruinaaville tytöille antaa mahdollisuus osallistua meidän hevosten hoitoon, mutta on vähän samat syyt kuin sinullakin tuohon, miksi siihen ei suostu (ja näin tuottaa sitten pahaa mieltä tytöille.)

    Koen, että minulla ei ole yhtään sellaista hevosta, jonka kanssa uskaltaisin antaa kokemattomien lasten puuhailla, osa on nuoria joiden käsittelyssä haluan olla määrätietoinen ja mahdollisimman varma siitä mitä teen ja miten. Ja kun se ei taida nykyään enää tuo harjaaminen ja karsinan puhdistus riittää, vaan pitää päästä ratsastamaan.
    Toinen seikka on se, että kun hevoset ovat kotipihassa, niin ei sinne tahdo päivittäin useiksi tunneiksi ulkopuolisia notkumaan ja perässä roikkumaan. Hevoset on minulle ja ilmeisesti sinullekin työn vastapaino, jossa saa nollata muut ajatukset ja se ei onnistu jos joku nykkii koko ajan takin hihasta :D

    Kiva blogi sulla ja herkullisia piirakkareseptejäkin! Liityin lukijaksi :)

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa lukijaksi! Kiva, että blogini miellyttää. :) Tänä aamunakin viipotin pihassa yövaatteet ulkovaatteiden alla ja hiukset pikaisesti ponnarille vedettynä; jos täällä hoitajia pyörisi, niin olisi ehkä syytä vähän katsoa mitä sitä ulos mennessään päälle laittaa. Mutta, kun niitä ei pyöri, niin melko huolettomasti voi nauttia vaapaammasta tyylistä. Ja eilen lapioin savea (tallista, tulevan hevosten hoitapaikan kohdalta) peltorit korvilla ja tuli niin hyvät biisit, että oli ihan pakko hoilata mukana. Minähän en siis mikään kultukurkku ole! ;)

    VastaaPoista
  3. Samoja syitä, miksi itsekään en hoitajia "huolisi". Eipä sillä, kertaakaan täällä ei ole kukaan käynyt edes kysymässä. Onneksi ;O)
    Tarpeeks pelottavaa oli kuulla kesälomareissulla, että sukulaistyttö kaverinsa kans oli käynyt hevosia "hoitamassa". Kaksi teiniä, great.. Ei ne ilmeisesti ollut tehnyt muuta kuin harjanneet hevosia laitumella, mutta silti.. Olisi voinut edes luvan kysyä.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...